Torikahvion tarjonta

Valvoin läpi yön kuten koko viikon on nyt tullut tehtyä. Päivällä voi nukkua kun normaalit ihmiset hiihtävät menosta toiseen. Laittelin suihkun jälkeen vaatetta päälle ja suuntasin koomassa aamukahville torin laitamaan. Kävellessä kuuntelin reggaeta ja mietiskelin menneisyyden romansseja, niitä tyttöjä joista jäi nimenkin lisäksi jotain mieleen. Aurinko paistoi sopivasti ja tuuli kävi hyväillen kasvoille.

Saavuin kahviolle ja rupesin jo kaivamaan lompakkoa kun kärttyiset ukit lipittivät kahvia ja katsoivat kulmien alta helvetillistä vihaa loistaen, sehän on pojat ja tytöt sellainen homma, että ilman eläkettä sinulla ei ole mitään asiaa torikahviolle aamulla.

Lompakko oli jo kädessä ja tilaus tiedostettu. Rypäleviineri, kahvi maitovaralla ja aski vihreää mallua. Pääsin luukulle jonotettuani hetkisen ja leuka meinasi loksahtaa paikaltaan. Tiskin toisella puolella oli made in heaven -tyypin brunetti. Homma meni melkein änkytykseksi sen hymyn ja teitittelyn seurauksena. Tilanteesta selvisin uskottavasti ja kun tänään ollaan vielä DJ PP:n ja Edu Kehäkettusen keikkaa odottavaisena menossa katsomaan niin voiko hommat olla paremmin purkissa? Totta helvetissä, numero olisi pitänyt ottaa talteen tai ainakin yrittää sopia tapaamista illasta.

Tarkemmin kun tässä kirjoitellessa mietin niin voinpa tuon erheen vielä oikaista, kaupungille mennä uudestaan vaikka kaffelle jonkun kaverin kanssa ja hoitaa homma himaan. Muuten jää vaan vituttamaan. Tiedä sitten oliko Alcatrazilla ja hempeillä muistikuvilla osuutta ihastumiseen. Lupaan päivittää tilannetta kunhan olen onneani kokeillut.

PS. Puistokemisti ihmettelee ujouttanne.