Mielen syövereissä

Tässä kello on 06:53 ja mies vielä pystyssä, naapureista vitut ja kajareista tulee seetherin “fuck me like you hate me”. Uusi ihastus niin genrenä kuin bändinä kuin biisinä. Lyriikat taas niin kaunista tavaraa. Jatketaan itse asiassa pysyen kuitenkin.

Tulin baarista jo ennen yhtä, väsytti niin helvetisti ja tuntui siltä että olisin taas kipeäksi tulossa joten rintamasuunta grillille päin. Helvetisti oli tuttuja liikkeellä ja todella hauskaa oli taasen pitkästä aikaa.

Siinä kun juomia kaatelin naamaan ja jauhettiin paskaa enemmän kuin 20 navettaa tuottaa niin alkoi taas väkisten pienessä päässään miettimään että vittuakos täällä, voisin olla kotona peiton alla katsomassa leffaa.

Kuvitelkaa siis se olotila kun pelkässä kauluspaidassa hienoisissa viinahuuruissa kävelen grillille ja tärisen vienoa kylmyyttä ja nousevaa vitutusta. Jätin kaiken hauskuuden sinne ja suuntasin katsomaan amiksia torin laidalle, huoh.

Katselen kun alaikäiset jäävät tupakoita vaille selitellen puuttuvia papereita ja nappaan porilaisen tupakoiden kera. Huojun kotiin, laitan leffan pyörimään ja hyppään sänkyyn syömään.

Sillä välittömällä hetkellä iskee se “ei vittu, ei tän näin pitäny mennä” -fiilis. Siinäpä mussutin nousuhumalassa porilaistani ja join punaista maitoa liian valoisassa yksiössäni.

Vähän aikaa velloin moisessa olotilassa ja jo monet aikaisemmat kerrat karaistuneena keskityin leffaan pakottaen vitutuksen kallon takaosaan.

Kello 07:03, TJ -9. Toivottavasti teilläkin menee paskasti: