Lihakukko

Joopas, jeesuslapsella oli jotain merkittävää näinä päivinä vuodesta ja sen kunniaksi pari juhlalomaa + viikonloppuloma + anotut lomat tuli kuin itsestään, tarpeeseen tulivatkin. Hyppäsin torstai-iltana junaan suuntana Iisalmi jälleen kerran. Porukat oli lähdössä faijan metsästyskaverin syntymäpäiville ja kissakoira duo tarvitsi hoitajaa. Ajattelinkin siis että iso talo omassa käytössä ilmaisen safkan ja viinojen suhteen ei ole yhtään hassumpi tapa vietellä tätäkään juhlapyhää.

Viinakset meni kyllä alas mutta ruokaa ei kaapeissa ollut nimeksikään ja kauppareissuhan siitä sitten tuli. Niin ja Iisalmen Bepopissa soi Katri Helena. En edes kysy miksi. Kovin ristiriitaista. Tulee taas hyvinkin selkeästi mieleen se miksi muutin täältä pois.

Amikset räkivät toriparkkiin, ihmiset pelkäävät tuntemattomia ja kiertävät kaukaa kaikki joiden kanssa ei oltu vähintään rinnakkaisluokalla peruskoulussa. Erilaisuutta ei pahemmin kunnioiteta vaan se mitä ei kylän jim’n jill kloonista saa ostettua, sitä ei myöskään päällä pidetä. Jos olet rento, olet hippi. Jos olet hiljainen, olet homo.

Kuitenkin tyylikkäästi yöelämässä luovien itselläni oli hauskaa ja törmäsin mukaviin tuttavuuksiin. Selvisin kotiin nukkumaan ja sain vieläpä aamulla todeta ottaneeni jostain sikareita taskuun. Niitä oli kiva darrasaunan jälkeen kuistilla poltella. Kissa kierteli jaloissa huomiota kerjäten, aurinko lämmitti
ja söin lihakukkoa. Joissain asioissa stadin vilinäkään ei pärjää kodille.

Chillllll….