Days Like This
lokakuu 4, 2009
Kuvitelkaa mies autoon, tankki täyteen ja reitiksi koko kotimaan tieverkosto. Lähdin perjantain ja lauantain välisenä yönä savosta liikenteeseen. Ilta oli mennyt niin kuin oletinkin ja fiilis oli suhteellisen vapautunut. Ajelin pikkuteitä ja pysähdyin liki jokaisen järven rantaan. Kaikki tietää sen soundin mikä autostereoista lähtee kun kaikki ovet laitetaan kiinni ollen itse ulkona. Sellainen hieman kaukainen ja kumea se on, vain se ääni ja kirkas taivas, sytytä kessu ja istu märälle pientareelle. Siinä oli aika hyvä olla.
Välillä istahdin ABC:lle ja join kahvit, kuuntelin kun väsyneet rekkamiehet murisivat sämpylöiden kuivuutta ja hydrauliikkajärjestelmien vikoja. Siitä oli hyvä taas jatkaa. Toinen fiilis mikä kaikkien tulisi tietää, kun päässä ei liiku mitään. Et murehdi mitään, et tulevaa viikkoa tai menneitä tapahtumia. Vähän kuin kelluisit uima-altaassa hotellin vieressä loman toisena päivänä kun sitä on vielä paljon jäljellä, mutta kun arki on jo jäänyt taakse. Sellaisen fiilis piti hallussaan koko reissun ajan, hyvä musiikki ja bensakoneelle ominainen murina pitkin yötä vei metkasti kohti nirvanaa.
Lauantai-iltana palasin kotiin ja päiväpeittoa repiessä lähti peitot ja lakanat, ei se haitannut. Tuuperruin sänkyyn ja heräsin joitakin tunteja sitten. Tästä on hyvä jatkaa, opinnot menee suunnitelmien mukaan, töitä riittää niin paljon kuin ehtii tehdä ja psyyke tuntuu olevan aika jämäkästi kasassa. Vaikka kroppa väsyi viikonlopun aikana niin tuntuu että mieli on taas pitkästä aikaa terävä. Oikeastaan summasummarum, tuntuu hyvälle.
Viime aikoina on tullut seurattua yhteiskunnallisia asioita, en ole ennenkään pimennossa ollut mutta kyllä nämä epäkohdat mistä on nyt saanut lukea ovat aika jäätävää touhua.
Suomessa asuu n. 5,5 miljoonaa ihmistä ja yleisradio kuluttaa vuosittain 400 miljoonaa euroa toimintaansa. Keskimäärin YLE:ssä työskentelee 3200 – 4000 ihmistä täyspäiväisesti. Iso-Britanniassa asuu reilut 60 miljoonaa ihmistä ja BBC (YLE:n vastine) työllistää puolet vähemmän henkilöitä. Palkkakulut ovat suurimmat menoerät molemmissa yhtiöissä. Onko tässä siis jotain päin helvettiä? Miksi Mikael Jugner kitisee mahdollisista irtisanomisista ja siitä että all mighty “Suomen kansa, haistakaa vittu” -mediamaksu on liian pieni. Ei minulla ole varaa maksaa sitä edes tuollaisenaan.
On ihanaa että meillä on YLE joka tavoittaa liki kaikki, mutta enhän minä omista TV:tä. En ole omistanut vuosiin, ei sillä. Onhan YLE:n oma tuotanto muutenkin järkyttävää paskaa. Pitäähän meidän medianomeille olla kuitenkin kivat suojatyöpaikat?
FST5, se on se kanava mitä et koskaan katso. Pahinta mitä voi darrassa tapahtua on että makaat sohvalla ja surffailet kanavia kun TV jumittuukin FST:lle ja kaukosäädin tippuu riutuneen ruumiisi toimintasäteen ulkopuolelle. Kuivuneet ruotsalaiset journalistit kertovat tsunamien vaikutuksesta hyppykuppavarpusten pesimäaikaan tornion tulivuorten ympäristössä. Fuck me.,
Tack so mycket. YLE:n kanavakustannuksista 15 % menee FST:lle vaikka sitä katsoo kenialaisen kylän verran ihmisiä. Älkää nyt kuvitelko että kaikki rantaruotsalaiset sitä katsovat, heidänkin mielestä FST5 on täyttä paskaa.
Mikael Jugner, olet tienannu asemassasi 190 000 euroa vuodessa, vaikka et tule nyt valituksi jatkoon ja rakkausvideosi ovat järkyttävää kuraa. Ole onnellinen ja vetäydy julkisuudesta, ehdotan jotain kivaa innovatiivista mainostoimistoa jonka johtotehtävissä sinun ei tarvitse oikeastaan tehdä mitään. Voit myös aloittaa perhokalastuksen, nobody really cares.
Myös vituttaa Pandat, nuo eläinmaailman datanomit. Niitä ei kiinnosta ruoka, seksi eikä yleensä mikään muukaan kuin nukkuminen. Mitä vittua? Eikö evoluution valinta voisi nyt vain toimia ja laji hävitä.
Voisi kommentoida muutamasta muustakin asiasta, mutta en taida mennä pilaamaan tätä olotilaa.